​​​​Kuulovian syyt

Lapsen kuulonalenema voi olla synnynnäinen, lapsuudessa kehittyvä, erilaisiin korvasairauksiin liittyvä tai esimerkiksi meluvammasta johtuva. Korvien osat kehittyvät varhain sikiökaudella, ja tämän vuoksi monet eri raskaudenaikaiset tekijät voivat aiheuttaa myöhemmin ilmeneviä kuulovikoja. Kuulonaleneman riskiryhmään kuuluvat lapset, jotka ovat syntyneet keskosena tai sairastaneet raskauden aikana tai vastasyntyneisyyskaudella vaikean infektion.

Noin puolet lasten kuulovioista on perinnöllisiä. Joskus kuulovika voi liittyä johonkin oireyhtymään, mutta kuulovian syy voi jäädä myös tuntemattomaksi. Kun lapsella todetaan kuntoutusta vaativa kuulovika, häneltä otetaan yleensä verinäyte kuulovian syyn selvittämiseksi.

Kuulovian vaikeusaste 

Kuuloviat jaetaan yleensä lieviin, keskivaikeisiin, vaikeisiin ja erittäin vaikeisiin kuulovikoihin. Suomessa käytetään eurooppalaisen työryhmän tekemää jaottelua, jolloin kuulovikojen vaikeusaste luokitellaan äänesaudiometriatuloksen paremman korvan neljän keskitaajuuden (0,5, 1, 2 ja 4 kHz) tulosten keskiarvon mukaan seuraavasti:

• Lievä kuulovika 20 - 40 dB (desibeliä)
• Keskivaikea kuulovika 40 - 70 dB
• Vaikea kuulovika 70 - 95 dB
• Erittäin vaikea kuulovika ≥ 95 dB

Kuulovian tyypit

Kuuloviat jaotellaan yleensä johtumis- ja aistimistyyppisiin kuulovikoihin. Johtumistyyppisessä kuuloviassa äänen kulkeminen ulko- tai välikorvassa on vaikeutunut. Tällaiset kuuloviat voivat aiheutua esimerkiksi välikorvantulehduksista, reiästä tärykalvossa tai otoskleroositaudista.

Myös synnynnäiset epämuodostumat voivat aiheuttaa johtumistyyppisiä kuulovikoja. Aistimistyyppisen kuulovian aiheuttajat ovat joko sisäkorvassa, kuulohermossa tai aivojen kuulojärjestelmässä. Mikäli vika on selkeästi keskushermostossa, joko aivorungossa tai aivokuorella, puhutaan sentraalisesta kuuloviasta. Sekatyyppinen vika on johtumis- ja aistimistyyppisen vian yhdistelmä.