Sairaanhoitaja tutkii potilailta aina verenpaineen, painon sekä pituuden. Tarvittaessa hän mittaa lapsilta myös veren happikyllästeisyyden (”happisaturaatio”) sormesta tai varpaasta kivuttomasti infrapunalla toimivalla anturilla.
Lääkäri haastattelee ja tutkii potilaan. Kliinisessä tutkimuksessa kuunnellaan sydän ja keuhkot, tutkitaan hengityksen tiheys ja helppous, tunnustellaan vatsa ja arvioidaan ruumiinrakenne. Joskus tutkitaan myös kielen väri ja mahdolliset turvotukset raajoissa. Sydämen rakenteita ja toimintaa tutkitaan ultraäänilaitteella. Tarvittaessa tehdään myös muita tutkimuksia, joista henkilökunta kertoo lisää.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen rakenteita ja toimintaa tutkitaan ultraäänianturilla kivuttomasti ihon pinnalta. Tutkimus tehdään hämärässä huoneessa ja kestää tavallisesti noin 5-15 minuuttia. Pienet lapset voivat katsella lastenohjelmia televisiosta tutkimuksen aikana.
EKG-tutkimus
Sydänfilmillä eli EKG:llä (elektrokardiografia) tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa raajoihin ja rintakehälle laitettavilla tarraelektrodeilla.
Holter-nauhoitus
Holter-nauhoitus tarkoittaa vuorokauden kestävää sydänfilmin rekisteröintiä tutkittavan normaalissa elinympäristössä. Nauhoituksella saadaan tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta ja mahdollisista rytmihäiriöistä. Mahdollinen rytmihäiriö saadaan selville, jos se tulee nauhoituksen aikana.
Tapahtuma-EKG
Tapahtuma-EKG:ssä sydämen sähköistä toimintaa nauhoitetaan rytmihäiriöepäilyn vuoksi aamusta iltaan 7 päivää kerrallaan tutkittavan normaalissa elinympäristössä. Tavallisesti sydämen toimintaa seurataan 3 peräkkäistä viikkoa. Nauhurin paristo ja muistikortti vaihdetaan kerran viikossa lasten sydänpkl:lla. Mahdollinen rytmihäiriö saadaan selville, jos se tulee nauhoituksen aikana.
Rasitus-EKG
Rasitus-EKG:llä tutkitaan sydämen toimintaa rasituksen aikana. Tutkittava polkee kuntopyörää lääkärin valvonnassa ja samalla seurataan tutkittavan vointia, pulssia, verenpainetta ja sydänfilmiä.
Röntgenkuvaus
Sydämen ja keuhkojen röntgenkuvauksella (”thoraxröntgenkuva”) tutkitaan sydämen kokoa ja muotoa sekä keuhkokuvioitusta. Kuvauksessa käytetään ionisoivaa säteilyä, 1 röntgenkuvan sädeannos vastaa noin 3 vuorokauden aikana tulevaa taustasäteilyä.
Magneettikuvaus
Magneettikuvauksella tutkitaan tavallisesti verisuonia. Kuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä. Tutkimus on kivuton, mutta kestää minuutteja – kymmeniä minuutteja. Kuvauksen ajan pitää maata paikallaan liikkumatta ja siksi pienet lapset joudutaan nukuttamaan tutkimuksen ajaksi. Tutkimuksessa käytetään usein laskimonsisäisesti annettavaa varjoainetta.
Tietokonekerroskuvaus
Tietokonekerroskuvauksella (”CT-kuvaus”) voidaan tutkia verisuonia ja sydämen rakenteita. Tutkimuksessa käytetään ionisoivaa säteilyä kuten röntgenkuvauksessakin, mutta tietokonekerroskuvauksessa tarvittava sädeannos on huomattavasti suurempi. Magneettikuvaukseen verrattuna tämä tutkimus on selvästi nopeampi. Tutkimuksessa voidaan käyttää laskimonsisäisesti annettavaa varjoainetta.
Tahdistintestaus
Pysyvän sydämentahdistimen toimintaa voidaan tutkia ja säätää tahdistinvalmistajan testauslaitteella. Tahdistimen päälle laitetaan sähkömagneetti, joka välittää tiedon tahdistimesta testauslaitteeseen ja päinvastoin. Tahdistimen testaus ja säätäminen on kivuton toimenpide.