​​​​​​​​​​​​​​​​​Kuulovian syyt                   

Kuulon heikkeneminen voi johtua muun muassa iästä, korvasairauksista tai esimerkiksi meluvammasta. Kuulon heikkeneminen voi olla äkillistä tai hiljalleen etenevää. Kuulo voi heiketä molemmista korvista tai vain toisesta korvasta. Jos kuulo heikkenee äkillisesti, kannattaa korvat ja kuulo tarkistuttaa mahdollisimman pian. Hiljalleen etenevää kuulovikaa ei välttämättä huomaa itse.

Kuulovian vaikeusaste   

Kuuloviat jaetaan yleensä lieviin, keskivaikeisiin, vaikeisiin ja erittäin vaikeisiin kuulovikoihin. Suomessa kuulovikojen luokitteluun käytetään eurooppalaisen työryhmän tekemää jaottelua. Sen mukaan vaikeusasteet luokitellaan äänesaudiometriatuloksen paremman korvan neljän taajuuden ​​(0,5; 1; 2 ja 4 kHz) keskiarvotulosten mukaan seuraavasti:

• Lievä kuulovika 20​-40 dB (desibeliä)
• Keskivaikea kuulovika 40-70 dB
• Vaikea kuulovika 70-95 dB
  
• Erittäin vaikea kuulovika ≥ 95 dB

Kuulovian tyypit           

Kuuloviat jaotellaan yleensä johtumis- ja aistimistyyppisiin kuulovikoihin. Johtumistyyppisessä kuuloviassa äänen kulkeminen ulko- tai välikorvassa on vaikeutunut. Tällaiset kuuloviat voivat aiheutua esimerkiksi välikorvantulehduksista, reiästä tärykalvossa tai otoskleroositaudista. Myös synnynnäiset epämuodostumat voivat aiheuttaa johtumistyyppisiä kuulovikoja.

​Aistimistyyppisen kuulovian aiheuttajat ovat joko sisäkorvassa, kuulohermossa tai aivojen kuulojärjestelmässä. Mikäli vika on selkeästi keskushermostossa, joko aivorungossa tai aivokuorella, puhutaan sentraalisesta kuuloviasta. Sekatyyppinen vika on johtumis- ja aistimistyyppisen vian yhdistelmä. Iän myötä heikkenevä kuulo on yleensä sisäkorvaperäistä, jolloin sitä ei voida leikkaus- tai hoitotoimenpitein parantaa, eikä sen etenemistä voida myöskään pysäyttää.