Vauvan synnyttyä hänen vointinsa tarkastetaan ja annetaan äidille ihokontaktiin. Varhainen vuorovaikutus ja tutustuminen vauvaan alkaa heti hänen synnyttyä. Ensi-imetys tapahtuu synnytysosastolla, johon äiti saa tarvittaessa imetysohjausta.

Vauvalta mitataan noin tunnin ikäisenä paino, pituus, päänympärys ja lämpö sekä tarkistetaan hapetusarvo jalasta ihon pinnasta. Vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos synnytysosastolla. Vauvalle laitetan vasempaan käteen hänen lopullisella henkilötunnuksellaan oleva tunnistusranneke ja oikeaan käteen äidin nimellä oleva tunnistusranneke. Vauvan kylvetetään tarvittaessa synnytyshuoneessa. Isä / tukihenkilö voi halutessaan osallistua kylvetykseen sekä vauvan hoitoon kätilön opastuksella.

Lastenlääkäri tarkistaa vauvan voinnin synnytysosastolla tarpeen mukaan tai esimerkiksi imukuppisynnytyksen jälkeen. Jos vauva tarvitsee tehostettua hoitoa hänet siirretään Lasten teholle. Isä / tukihenkilö voi lähteä vauvan siirtoon mukaan. 

Jälkeisvaihe ja seuranta synnytyksen jälkeen

Vauvan syntymän jälkeen syntyvät jälkeiset eli istukka ja kalvot. Kätilö tarkistaa onko tarvetta ommella. Ommeltava kohta puudutetaan ennen ompelua. Kohdun supistumista ja jälkivuotoa tarkkaillaan painamalla kohtua useamman kerran synnytysosastoseurannan aikana. Synnytyksen jälkeen synnyttäjä voi käydä vointinsa mukaan suihkussa. Perheelle tarjotaan syntymäpäiväkahvit.

Äidin ja vauvan vointia tarkkaillaan synnytyshuoneessa noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Vauva on tilanteen mukaan äidillä ja / tai tukihenkilöllä ihokontaktissa. Synnytysosastolta kätilö saattaa perheen synnyttäneiden vuodeosastolle 13/I, 13/II.

Synnytyksen hoitanut kätilö voi käydä keskustelemassa lapsivuodeosastolla synnytystä koskevista asioista äidin kanssa tarpeen mukaan.

​