Lasten ja nuorten pahoinpitelyepäilyjä on noin nelinkertainen määrä lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöepäilyihin verrattuna. Barnahus -hanke pyrkii tehostamaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.
Pohjois-Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Barnahus-hankeessa työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön työntekijöitä.
"Meidän kaikkien toimijoiden on syvennettävä yhteistyötä, jotta lapsen etu toteutuisi rikosepäilyn prosesseissa parhaalla mahdollisella tavalla. OYSin Barnahus-hankkeen tehtävänä on toimia aloitteentekijänä ja työrukkasena kuntien oman terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä viranomaisten aktiivisuuden tukemiseksi", aluekoordinaattori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tiina Tenhunen OYSista toteaa.
Pelkästään Oulun ja Lapin poliisilaitosten alueella kirjattiin vuonna 2019 lähes 800 lapsen pahoinpitelyepäilyä ja reilu 160 hyväksikäyttöepäilyä. Koko Suomessa vastaavat luvut olivat yli 7 800 pahoinpitely- ja lähes 1 730 hyväksikäyttöepäilyä. Kaikki tapaukset eivät päädy syyteharkintaan, vaan osa tutkinnoista päättyy varhaisemmassa vaiheessa.
Suomen tuhansista vuosittaisista rikostutkintamääristä huolimatta suurin osa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei tule viranomaisten tietoon. Kouluterveyskyselyssä (2019) aikuisten fyysisestä väkivallasta raportoi eniten 4.-5.-luokkalaiset pojat (15 prosenttia) ja tytöt (11 prosenttia). Henkistä väkivaltaa ilmoitti kokeneensa reilu kolmannes yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tytöistä. Yläkoulun tytöistä 10 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaaliväkivaltaa sekä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua jopa 32 prosenttia.
Rikosprosesseissa on menty merkittävästi eteenpäin, mutta edelleen on korjattavaa. "Lapset ovat kunnissa eriarvoisessa asemassa. Pohjois-Suomessa oikeuspsykiatrian yksikkö on vain yliopistollisessa sairaalassa, joten välimatka ovat pitkiä. Väkivallan lapsiuhreille ei ole kaikkialla tarjolla traumapsykoterapiapalveluita, myös alkuvaiheen kriisipalveluissa on eroja", perustelee Tenhunen.
(Tutustu Barnaus-palvelutarjonnan raporttiin: https://www.julkari.fi/handle/10024/140845)
Haastattelut lapsiystävällisemmäksi
Yhdessä poliisin kanssa on tarkoitus selvittää lapsen etähaastattelun mahdollisuuksia. "Se vähentäisi eriarvoisuutta pitkien etäisyyksien maakunnissa. Koetamme myös etsiä keinoja lapsen haastattelutilanteiden helpottamiseksi esimerkiksi eläinavusteisin keinoin."
Lapsirikostutkijoita – lapsen haastattelukoulutukseen osallistuneita poliiseja – on pienillä Pohjois-Suomen poliisiasemilla vain yksittäisiä. Kuitenkin paras ratkaisu olisi, että tätä työtä tehtäisiin työparina.
"Huolenamme on myös se, että osa rikosprosessiin joutuvista lapsista ei saa terveydenhuollon arviota tuen tarpeestaan. Tähänkin mietimme hankkeessa ratkaisuja."
Verkosto kuntatoimijoiden avuksi
OYSin Barnahus-hankkeessa kootaan parhaillaan lapsiväkivaltatyön verkostoa Ouluun. Samanlaisten verkostojen mahdollisuuksia kartoitetaan myös maakunnittain POPsoten, Kainuun ja Lapin soten kehittäjien kanssa.
OYSiin on järjestetty hankkeessa nuorten seksuaalirikosuhrien tukitoimintaa sekä tuen koordinoimista ja kehittämistä kunnallisten toimijoiden kanssa.
"Viranomaisyhteistyötä kehitetään kansallisella tasolla paljon. Me järjestämme alueellisia koulutuksia, joissa kaikki toimijat yhdessä miettivät yhteistyön syventämistä niin, että kaikilla olisi riittävä tieto ja mahdollisuus tehdä omaa työtään prosessin edetessä." Tiina Tenhunen nostaa esimerkiksi sen, että lastensuojelussa on koettu vaikeaksi käsitellä tapahtumia uhrin ja hänen perheensä kanssa siinä vaiheessa, kun esitutkinta on käynnissä.
OYS Barnahus-hanke toimii myös Turvallinen Oulu -hankkeen yhteistyökumppanina. THL:n koordinoiman hankkeen lisäksi Barnahus toimii jokaisessa yliopistosairaalassa ja eri alueilla erilaisin toiminnallisin painotuksin.
OYS Barnahus tavoitteet
Väkivaltaa kokeneiden lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon saatavuuden parantaminen
Lapsiystävällisten kohtaamisten ja tilojen edesauttaminen oikeudellisissa prosesseissa kuultaville lapsille
Lapsiystävällisen rikosprosessin edesauttaminen moniammatillista yhteistyötä vahvistamalla (poliisi, syyttäjä, oikeuspsykiatrian yksiköt, sosiaalipalvelut, somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito, koulu, varhaiskasvatus, neuvola)
Lasten yhdenvertaista kohtelua vahvistavien toimintamallien edistäminen
Lapsiin kohdistuneiden rikosprosessien keston lyhentäminen viranomaisyhteistyön keinoin
Maksuttoman, tutkittuun tietoon perustuvan verkkokoulutuksen rakentaminen lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä kohtaaville ammattilaisille.